sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

viikko 17

MA: Pääsiäislepoa
TI: 5kpl 500m vetoja. Nostin katsetta ylös maasta, niin johan alkoi kulkea. Pääsin jopa lähelle 3min/km vauhtia tuossa viimeisessä 500m vedossa. Kaikki oikeastaan sen ansiota kun nostin katseeni maasta pitkälle horisonttiin. Vaikuttaa ihan hyvälle.....Illalla venyttelyn yhteydessä huomasin kuitenkin että tulikohan nyt saatua sama flunssa kuin mitä pojallakin on. Kurkku alkoi tulla kipeäksi....
KE: No niinhän siinä kävi että flunssa iski päälle. Käväsin pyörällä töissä ja huomasin että ei kannata tänään urheilla enää mitään, jos mielii lauantaina lähteä juoksemaan puolimaratonia.
TO: Sairaana, ei mitään jakoja urheilla.
PE: Edelleen siinä kunnossa ettei kannata tehdä mitään. Nyt kävi selväksi myös se että huomenna ei voi startata Iin puolimaratonille. Höh, toisen kerran viiden vuoden sisällä ja juoksematta suunniteltu puolikas. Oikea olkapää on vihoitellut niin paljon että tänään piti sille tehdä jo jotain. Lääkäri laittoi siihen kortisonia ja se myös ultrattiin. Sieltä löydettiin jänteestä ehkä vähän kalkkia, mutta ei muuta. Pitää katsoa auttaako kortisoni ja laitetaanko sitä kenties lisää. Myös magneettiranneketta aloin harkitsemaan.
LA: Lepo. Kärppien mestaruuteen kannustamista ja juhlimista.
SU: Kävin parin tunnin mittaisen vaunuhölkän.

Sellanen kolme ja puolituntia tällä viikolla urheiluaktiviteettia. Aika vähän on nyt tullut mentyä mitään. Saapa nähdä miten kesän kisojen kanssa käy. Vasemman olkapään korjausleikkaus on maanantaina aamulla, joten tuskin ensi viikollakaan pystyy urheilemaan mitään.


17. viikon ajatelma. Maratoonarit eivät kauheasti näe vaivaa muiden maratoonarien kannustamisessa. Jos itse ei osallistu, niin voisi joskus yrittää kannustaa muita tosissaan. Uimarit ovat tässä hyviä. Heillä on vaikka mitä kannustushuutoja. On plakatteja, musiikkia ja vaikka mitä. Tämmöistä samanlaista kaivattaisiin myös juoksu/triathlontapahtumiin. Kaikki maratonia juoksevat tietävät kuinka kiva se on jos joku on tehnyt kylttejä matkan varrelle ihmisten kannustamiseksi. Kuinka mahtavalta se tuntuu jos joku on viitsinyt nähdä vaivaa ja roudaa paikalle musiikkivehkeet ja soittaa jotain innostavaa kappaletta. Myös kaikenlainen muu vähän vaivaa nähty kannustaminen on erittäin suositeltavaa. Hyväntekeväisyyttä voi tehdä näinkin. Ensi kerralla kun omassa kunnassasi tai naapurikunnassasi järjestetään joku kestävyysurheilutapahtuma, etkä itse jostain syystä pääsekkään osallistumaan, niin tempase ja järjestä joku kunnon kannustustempaus. Sekin riittää että ajaa auton jonnekkin matkan varrelle ja soittaa auton kaijuttimista tauotta jotain mielenkohotus kappaletta. Mutta mielikuvitusta peliin ja muitakin "rasteja" vaan rohkeasti virittelemään. Minä itsekkin meinaan seuraavalla kerralla tehdä näin. Ensimmäistä kertaa!

1 kommentti:

  1. Hyvä pointti tuo viikon ajatelma. Tässä suhteessa länsinaapurissa ollaan meitä selvästi edellä ja siksi siellä on tosi hienoa kisata. Niin ja Forssan puolikkaalla on sitä samaa meininkiä ainakin takavuosina ollut.

    VastaaPoista