Vuosi 2013

Yhteenvedon aika.


Välivuosi 2013 on nyt ohi. Tänä vuonna leikittiin lapsen kanssa. Mutta mahtui vuoteen myös valmentamista. Muutama sana tästä valmennuksesta. Olen viimeisen viiden vuoden aikana lukenut kestävyysurheiluun liittyvää materiaalia keskimäärin 450 sivua kuukaudessa. Alan lehtiä, kymmeniä kirjoja, lukuisia ammattilaisten nettisivustoja jne. Yhteensä olen kahlannut läpi siis n. 30000 sivua kirjoitusta kestävyysurheilusta. Olen lisäksi osallistunut valmennuskursseille, moniin seminaareihin, sekä jutellut henkilökohtaisesti niin eurooppalaisten, amerikkalaisten kuin suomalaistenkin ammattivalmentajien kesken tästä aiheesta. Lisäksi olen tänä aikana osallistunut aktiivisesti kuuden eri keskustelufoorumin keskusteluihin ja haastanut niissä monia eri teorioita ja väittämiä. Nyt uskon että minulla on hankittuna tarpeellinen määrä teoriaa nykyhetken kestävyysvalmennustrendeistä. Tein viime vuonna paitsi kokeita itselläni (niistä myöhemmin). Mutta tein myös vuosisuunnitelmia kuntoilijoille ja kilpakuntoilijoille. Yhteensä 21 maratonin vuosisuunnitelmaa, 6 puolimaratoniin tähtäävää suunnitelmaa ja 4kpl 10km juoksuun tähtääviä ohjelmia. Tämän lisäksi tein 8 täydelle matkalle tähtäävää harjoitusohjelmaa, 22 henkilöä halusi ohjelman jonka tähtäimenä on puolimatkan triathlon. Perusmatkan ohjelmia tein 10 ja pikamatkallekkin viisi. Hankin näin myös kenttätason kokemusta ihmisten erilaisuudesta, ajankäytön haasteista sekä ihmisten erilaisuudesta.

Uskomatonta miten paljon edelleen kuntosaleilla, uinnissa, lenkkipoluilla jne näkee ns. väärin harjoittelevia ihmisiä. Voiko väärin sitten harjoitella? Ei voi! No mitä tässä sitten kirjoitan? Tarkoitan tällä sitä että moni haluaisi tuloksia, mutta treenaavat väärin saavuttaakseen nämä tulokset. Tai että ne saavutetaan hitaammin tai vaikeamman kautta. On myös mahdollista että kyllästytään tai rikotaan paikkoja. Otetaanpa esimerkki. Moni ihminen ei edes vaivaudu uimahallilla kysymään joltakin valmentajalta että meneekö minun käsivetoni oikein, vaan uidaan kuukaudesta toiseen esimerkiksi täysin suoralla kädellä. Tai henkilöillä ei ole maratonharjoittelussa käsitystä siitä miten peruskuntokauden ja vauhtikestävyyskauden pitkät lenkit eroavat toisistaan. Mitä niillä milloinkin haetaan ja ennenkaikkea miksi ne kannattaisi tehdä eri kausilla eri tavalla. Ei minullakaan ollut vielä muutama vuosi sitten. Mutta nyt tajuan jo että miksi pääharjoitukset ovat eri harjoituskausilla erit ja millaisia muutoksia kannattaa milloinkin tehdä.

Tässä kuvassakaan ei oikeasti harjoitella vaan poseerataan Helsingin Sanomien kuvaajalle....

No palataanpa nyt tässä välissä vaikka niihin ihmiskokeisiin. Olen tutkinut vuosien varrella esimerkiksi monia painon vaikutustutkimuksia juoksuvauhtiin. Tein myös itse omia tutkimuksia. Vaihtelin painoani useasti 70, 75, 80 kilon välillä ja eittämättä painolla on erittäin suuri vaikutus juoksuvauhtiin sekä juoksutuntumaan sekä sykkeisiin. Tämähän on sinällään selvä asia, mutta hyvä tämäkin oli itselläkin todistaa, vieläpä useasti eri suuntiin painoa liikuttelemalla. Koska olen triahtlonisti, enkä maratoonari, niin en halua itsestäni mitään linnunluista kukkakeppiä. Teen siis tietoisesti itselleni juoksusta hieman raskaampaa, enkä tavoittelekkaan maksimituloksia juoksussa tosissaan. 178cm pitkänä minulle riittää että paino on 70kg. Minun ei tarvitse painaa 65 tai 60kg. Juoksin muuten kerran erittäin laihan maratoonarin perässä sorsalammen ohi ja näin kuinka sorsat nakkasivat tälle juoksijalle pullaa.....Painon vaikutuksesta juoksuvauhtiin löytyy nykyään netissä myös monenlaisia laskureita joilla voi asiaa lähteä mietiskelemään. Onneksi avovesiuinnissa painolla ei ole niin merkitystä, joten sitä pystyy harrastamaan täysillä, vaikka joulukinkut oiskin vielä kropassa juhannuksenakin.

Olen myös tutkiskellut aika paljon mitä eri tutkimukset ja tilastot sanovat henkisestä valmentautumisesta. Tämä on mielenkiintoinen asia ja tähän tullaan varmasti paneutumaan yhä enemmän ja enemmän jatkossa. Loppujen lopuksi nämä perinteiset matkat mitä juostaan (myös Ironman ja lyhyet ultrakilpailut) ovat yleensä päästä kiinni. Erilaisia tekniikoita harjoittelemalla näiden suorittaminen ei enää olekkaan niin valtava juttu. Näitä tekniikoita ei kuitenkaan ole esimerkiksi (kuten monesti väärin luullaan) esimerkiksi räntäsateessa väkisellä juokseminen tai muu sellainen ns. ikävä harjoittelu. Motivaation asettaminen on myös sellainen asia että täytyy tietää miten sellainen asetetaan. Valmentajana kuulee joskus että ois ihan kiva jos pääsisin ensi kesänä alle 3.30 maratonin......Hei haloo, ei nuin! Ja monesti henkilöllä ei myöskään ole panosta tuossa tavoitteessa. Miksi sinun pitää päästä alle tuon? Mitä tapahtuu jos et pääse, mitä tapahtuu jos pääset? Harjoitteletko tosissaan tuota silmällä pitäen vai onko se vaan prioriteetissä sijalla seitsemän? Panostatko elokuun juoksemiseen niin kovasti että se syrjäyttää jotakin muuta jo talvella? Jne jne.... myös tämmöistä valmennusta on mahdollista ulkopuolisen antaa urheilijalle. Ei se valmennus aina ole vain sitä että laitetaan paperille että urheile nämä treenit tällöin.

Kolmas asia mitä olen tutkinut eritoten triathlonin puolella on että ihmiset monesti laittavat rahojaan vääriin paikkoihin. Ostetaan 5000e pyörä ja luullaan että nyt alkaa kulkemaan. Tilastot ja tutkimukset ympärimaailman kuitenkin osoittavat että jos laitat vaikka pyörään 2000e ja sijoitat 500e valmennukseen, niin saavutat tavoitteesi nopeammin ja varmemmin. Etkä kuluta niin paljon aikaa mihinkään turhaan. Näin siis sijoittamalla puolet vähemmän rahaa, saavutat enemmän.....mutta silti monet ihmiset haluavat itse testata nämä samat karikot kuin muutkin. "Ei se ole mikään juoksija jos jalat eivät ole aina jostain kipeät". "Ei se ole mitään harjoittelua jos ei läähätä". jne jne....

Ai niin no nyt kun on haukuttu nuihin varusteisiin satsaaminen, niin ei taida kannattane sanoa tähän väliin että millaiset huippu varusteet hommasin itselleni ensi vuodeksi =)

Tilastodatan ja virallisia tutkimuksia etsiessä sitä törmää vaikka minkälaisiintutkimuksiin, kuten tämä tässä alla......

Sponsoripuolella suomalaisilla on vielä opeteltavaa. Yleisesti ollaan aivan liian arkoja tämän asian kanssa. Itselläni on jatkossa kuusi sponsoria urheilussa ja enempää en oikeastaan tarvitsekkaan. Nyt on varusteet ja treeni sekä lisäravinne asiat kunnossa. Suomalaisilla on myös paljon opeteltavaa yhteislenkeistä. Aivan liikaa taaperretaan yksin harjoituksia läpi. Maailmalla USA, UK, Saksa taas on tyypillistä että vähintään kerran viikossa on yhteisharjoitus. Tätä pitää saada meillekkin. Mäkiharjoitus kaverin kanssa tai ryhmässä antaa aina jotain enemmän kuin pelkkä yksin tehty treeni.

Viime vuosi oli minulta siis välivuosi. Oikeastaan kävin juoksemassa vain Terwamaratonin ja muuten leikin kotona lapsen kanssa. Uintia kertyi koko vuonna vain 90km, Juoksua 2140km ja pyöräilyä 1270km. Eli yhteensä 3500km. Juoksustakin 1600km kertyi ennen toukokuun terwamaratonia, joten loppuvuosi meni käytännössä paikallaan ollessa. Mutta näin sen olin suunnitellutkin. Tein viime vuonna myös testin että mitä tapahtuu kropalleni jos en venyttele. Tai no 30 tunteroista tuli venyttelyä, mutta se on kolmanne siitä mitä yleensä. Ja kyllähän se vanhakin mies jäykistyy joka paikasta ku annetaan tarpeeksi aikaa. Tästä venyttelystä käydään aina kädenvääntöä että onko siitä hyötyä vai ei. Tämäkin on hyvä testata. Venyttelee yhden vuoden vaikka 5 kertaa viikossa puolen tunnin ajan ja treenaa normaalisti. Seuraavana vuonna ei venyttele ollenkaan ja treenaa samalla tavalla. Mikäli ei eroa, niin ehdottomasti vaan venyttelyt pois, mitä sitä turhaa aikaa siihen silloin käyttämään jos ei siitä mitään hyötyä ole. Itselläni loppuvuodesta oli jo vaikeuksia saada sukkia jalkaan. Minusta tulikin välillä paljasjalkainen oululainen.

Entäpä sitten arjen kiireet? Niitä ei itselläni kauheasti viime vuonna ollut, mukamas, hah! Kokoajan menossa jonnekkin. Vakityöt eivät niinkään haitanneet, mutta kaikenlainen kokoustaminen ja kotihommelit sitäkin enemmän. Sain kunnian jutella kahdestaan yhdeksän suomalaisen ministerin kanssa viime vuonna ja KAIKKI sanoivat jossain välissä keskusteluamme samaa. Liikkuisivat/urheilisivat enemmän jos olisi enemmän aikaa sitä tehdä. Pääministerinkin kanssa jutellessani hän sanoi että ensin vuorokaudesta jää pois se urheilutunti, sitten seuraavaksi ensimmäinen unitunti, kolmanneksi jätetään pois toinen unitunti jne....Ikävää mutta totta. Ensi vuosi näyttää paperilla siltä että aikaa ei ole tarpeeksi perheelle, eikä harrastuksille. Mutta toisaalta saan virtaa siitä että saan aikaan asioita työssä, yhteiskunnassa, kotona, valmennuksessa, kunnon kohottamisessa jne.... lähes kaikki tekeminen siis lataavat ja täyttävät akkujani. Nyt joku joka lukee tätä saattaa sanoa että mahtaa sillä olla akut aika tyhjillä monesti kun ei ihan joka aamu vielä klo 07.00 ole hereillä.......niin saan tietysti virtaa myös nukkumisesta =D
Kun taas juttelin maailman huipulla olevien urheilijoiden kanssa, niin suomalaisten puheissa tulivat monesti esiin sponsoreiden puute, mutta ulkomaalaisilla ei tätä ongelmaa tuntunut olevan. Ainakaan se ei puheissa tullut esille.

Ensi vuodeksi suunnitteilla siis monenlaista. Kaikista en edes vielä viitsi täällä puhua, koska mikään ei ole varmaa, ennenkuin nimi on lehdessä =) Eikä se silloinkaan välttämättä ole varmaa jos kyse on juorulehdestä.....vuosi 2014 hmmm....voi olla että suurimmat tavoitteet ovat muualla kuin omissa urheilusaavutuksissa, lähi kuukaudet tuovat lisää viisautta näissä asioissa......

Otetaanpa tähän väliin excel-tilastoa. Jokunen saattaa tietää että harrastan myös aika paljon exceleitä. Yksi tämmöinen tietokoneeltani kertoo että ensi vuoteen lähden seuraavilla juoksukengillä, joilla on juostu seuraavat määrät:
1) Asics Sky 1000km eli nämähän jäävät eläkkeelle heti tästä päivästä lähtien
2) Icebug Pytho 777km nämäkin jäävät eläkkeelle koska ovat 3 vuotta vanhat
3) Adidas Boston 778km (eläke lähestyy....)
4) Newton 515km (kohta tulossa uudet 2014 vuoden mallit)
5) Asics Sky3 476km
6) Asics Racer 428km
7) Icebug Hero 282km
8) Icebug Pytho2 0km

Triathlon puolella ajolasit, kypärä ja kisa-asu ei ole vielä aivan selvillä. Pyörä ja märkäpuku kyllä ovat jo kaapissa odottamassa jäiden lähtöä. Silloinhan minä otan ne kaapista ulos ja odottelen vielä pari kuukautta että tarkenen viedä ne järveen.....

Vuoden suurin tapahtuma urheilumaailmassa oli luultavasti kuitenkin se että Kuoriemin Tennisturnauksen valtikka vaihtui. Tästähän puhuttiin vielä urheilugaalassakin, eikä suotta!

Kohti vuotta 2014, aina ne uudet vuodet ovat tupanneet olemaan vanhoja parempia