sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

viikko 28

MA: Nopeasti jumppaa ja reilusti maalausta, jossa olkapää sai harjoitusta.
TI: Tänään ehti juuri ja juuri käydä juoksemassa 15*200m josta joka toinen vauhdikkaasti. Illalla ensimmäinen uinti tälle vuodelle Valkiaisella. Oikea olkapää oli kyllä aikalailla ongelmissa uinnissa. Juuri ja juuri pääsin 750m radan 13min kiertämään. Tämän jälkeen yllättäen vasen olkapää kipuili kaksi päivää.
KE: Hyvä perus pyöräily 30km, jossa keskellä vauhtiakin alkoi pikkuhiljaa löytymään. Lisäksi yritin kuumuudessa tehdä perus fyssarin määräämän 45min mittaisen jumpan. Ai niin meinaisi unohtua kertoa pyöräilyn päälle vielä helteessä 3km juoksu. Laitetaanpa uudesta Garminin ohjelmasta tähän ensimmäistä kertaa linkki: DATA
TO: En muista mitä tein, liekkö ollut lepo
PE: Vaunuhölkkä 45min
LA: Päivällä olin kuvausjoukoissa värijuoksutapahtumassa, mutta sitä ennen perus "pitkis" pyörällä 45km, Ritaharju-Alakylä-Haukipudas-Ritaharju. En ehtinyt juosta päälle, mutta multaa ehdin levitellä pari tuntia ennen illan peliä.
SU: Juoksin tänään helteessä kylästä kotiin. Sellanen 8,5km ja aikaa sellanen 40min, eli hyvä kotiutumisvauhti.

Aavistuksen verran alle 6h 30min tuli tällä viikolla harjoitettua itseä kohti kestävyys suorituksia. No tulihan sitä lisäksi lapiohommia ja maalausta, jotka olivat hyvää reeniä selälle ja olkapäälle, mutta niitä en harjoituksissa nyt noteeraa tällä kertaa, vaikka hiki virtasikin =D



28. viikon ajatelma. Paljon puhutaan että nyt eletään kestävyysurheilubuumia. Katsotaanpa asiaa tilastojen valosta. Otetaan vaikka kestävyysurheilun kuninkuuslaji triathlon ja sitten toiseksi lajiksi yleisurheilun kuninkuuslaji maraton. Jos nyt ensiksi vaikka tarkastellaan jo tänä vuonna olleita triathlonin SM-kisoja, jotka pidettiin Hyvinkäällä ja katsotaan vertailun vuoksi nimilistoja kolmen vuoden takaa samaisesta kisasta, niin minun ikäryhmässäni ainoastaan minä olen osallistunut molempiin kisoihin. Siis kolmen vuotta sitten ja nyt ei ollut ketään muuta ikäistäni joka olisi osallistunut SM-kisoihin. Ei tämä nyt kauhean buumilta minusta vaikuta......

No entä sitten kuinka paljon Suomessa vaikkapa tehdään hyviä tuloksia kyseisissä lajeissa. Valitaan triathlonin kuninkuusmatkalta eli täysi matka ja otetaan siihen aikarajaksi 10 tuntia, mitä pidetään yleensä sellaisena merkkipaaluna joka halutaan alittaa. Näitä alituksia on viimeisen 5 vuoden aikana Suomessa järjestetyissä kisoissa tehty yhteensä 30kpl, eli siis vain 6 vuodessa. Kaikki on tehty SM-kisoissa. Suomessa ei siis kauheaa buumia ole näiden järjestelyissä.

Vastaavasti jos tarkastelemme samaa asiaa maratonista, niin näemme että SM-kisoissa maratoneissa on viimeisen viiden vuoden aikana alitettu maratonin merkkipaalu eli 3 tuntia yhteensä 203 kertaa. Mikä tarkoittaa siis vuodessa 41 kertaa keskimäärin. Huomattavasti siis harvinaisempaa on alittaa täydenmatkan triathlonissa 10 tuntia. Osallistujia maratonilla on noin 2 kertaa triathloniin verrattuna. Mutta mikäli laajennamme hieman otantaa ja otamme mukaan kaikki myös SM-kisojen ulkopuolelle tehdyt juoksut Suomessa, niin päästään jo lukuun 1156 eli vuodessa keskimäärin 231 kertaa. Tämä on jo valtavan suuri ero triathlonin vastaavaan 6 kertaan.

Jos lievennämme hieman triathlon suoritusta ja otamme tarkasteluun puolimatkan kisan ja sieltä Suomen suosituimman Finntriahtlonin joka myös SM-kisana aina toimii. Silloin saadaan merkkipaalun eli 4h 30min alittajia viideltä viime vuodelta 111 kappaletta. Keskimäärin siis 22 ihmistä vuodessa alittaa triathlonin SM-kisoissa puolimatkalla 4h 30min rajan. Nyt vertailukohtana on kaksi suunnilleen samanlaista suoritusta. Yrittäjiä finntriathlonissa on huomattavasti enemmän kuin maratoneilla, mutta silti rajan alittavia suorituksia tulee vain puolet maratonin vastaavasta. Molempiin tarvitsee noin 10 tuntia aktiivista harjoittelua/viikko. (Täyden matkan 10 tunnin alittaminen yleensä vaatii sitten jo hieman enemmän). Triathlonissa vaativuutta lisää paitsi monet varustehankinnat ja sitä kautta lajin kalleus. Myös osallistumismaksut kisoihin saattavat olla 10 kertaisia maratoneihin verrattuna. Lisäksi triathlonissa kynnystä ja vaativuutta lisää kolmen lajin opettelu, sekä pyöräilyn harrastamisen vaikeus ympäri vuoden. Monelle myös uimahallissa käyminen on haasteellista, tai siis lähinnä sen ajan löytyminen.

Ajatelmana sanoisin itse että sekä tilastojen valossa että itse lajeja jonkin verran harjoitelleena 3 tunnin maratonin alittaminen on näistä kolmesta kaikkein helpoin saavuttaa. Toisaalta se on niin arkipäiväistä hommaa, keskimäärin joka arkipäivä Suomessa joku juoksee alle 3 tunnin maratonin, että se ei sinällään ole kauhean iso juttu. Puolimatkalla alitetaan (kaikki kisat huomioon ottaen) 4h 30min raja Suomessa noin kerran viikossa. Täydellä matkalla raja on rikkoutunut Suomessa vain noin 2 kuukauden välein viimeisen viiden vuoden aikana. Eli aika harvinaista herkkua, siksi ehkä kaikkein mielenkiintoisin haaste. Toisaalta jos ajatellaan että triathlonin haastavuus tulee osaltaan sen viemästä ajasta ja siitä että se on kallis harrastus verrattuna juoksuun, niin tilanne hieman muuttuu. Oletetaan että on perheetön, hyvin toimeen tuleva ihminen, niin hänelle tuo 10 tunnin triathlonin alittaminen saattaa olla helpompaa. Myöskään jalkavaivoja ei tule niin paljon triathlonin monipuolisuuden takia. Maailman kova kuntoisin pääministeri on muuten alittanut näistä kolmesta vain ja ainoastaan tuon 10 tunnin täyden matkan maagisen rajan. Muut odottavat vielä alitusta sekä hänellä että minulla.....

1 kommentti:

  1. Sen verran täytyy provosoitua että ensiksi olisi ehkä syytä miettiä että mitä buumi tarkoittaa? Mun mielestä se tarkoittaa harrastajamäärien poikkeuksellista kasvamista eikä huippusuoritusten määrän kasvua. Näin ollen olisikin hyvä tarkastella toistuvien tapahtumien osallistujamääriä tai lisenssiurheilijoiden määriä tai harrastajamääriä aiempaan verrattuna.

    Toinen kritiikin poikanen kohdistuu täysmatkan triathlonin vertaamista maratoniin ja nimenomaan kotimaisiin kisoihin tai vain SM-kisoihin. Aika moni suomalainen tähtää näissä lajeissa huippukuntonsa ulkomaille, koska täysmatkalla ei ole Suomessa tarjontaa ja ulkomaiset massamaratonit varsinkin nopeilla reiteillä innostavat (Tukholma, Berliini, ...)

    Kolmantena seikkana nostaisin vielä esiin sen että maratonit ovat keskenään paljon vertailukelpoisempia kuin täysmatkan triathlonit keskenään.

    Mielenkiintoinen keskustelun herätys, mutta käytetty data on liian suppea, joskin helposti saatavilla.

    VastaaPoista