Talven ohjelmat on taas tehty. Mahtavat sellaiset. Jos niistä jotain tässä mainitsisi niin mattojuoksussa kevyiden eli palauttavien ja pitkisten vauhti voisi olla 11km/h. Peruskestävyysjuoksujen 13km/h. Maratonvauhtisten 15km/h ja tonnin vetojen 17km/h. Nuilla olisi tulossa hyvä talvi. Siihen sopivasti mukaan wattbike, spinning, uinti ja kuntosaliharjoituksia niin eiköhän se siitä. Alunperin ajatuksena että pari kertaa voisi harjoitella tiistaina, torstaina ja lauantaina. Saa nyt nähdä miten esimerkiksi tiistaisin ehtii kaksi harjoitusta tehdä kokousten takia.
MA: 6km, kevyt palauttava juoksu
TI: 6km tempojuoksu nousevalla vauhdilla aina 4.35/km vauhtiin asti
KE: 5km PK-lenkki
TO: Syyskuun mattokymppi vauhdilla 12km/h. Ihan hyvin jaksoin juosta. Ei suurempia ongelmia missään vaiheessa. Syke 138, joten se oli matalampi kuin vuosisitten vaikkein juossutkaan elokuussa kuin 60km.
PE:Palauttava uinti Kalajoella
LA: Lepo
SU: Lepo, kurkku?
********************************
Viikon 35 ohikiitävänä teemana:
Ultraajat ja sukunimet
Törmäsin tuossa viikonloppuna vahingossa yhteen asiaan ja päätin tutkia sitä hieman lisää. Kävin läpi 15 tietämääni ultrajuoksijaa ja heidän elämän kumppaniaan. Kävi ilmi että vain yhdellä pariskunnista oli sama sukunimi. Siis 93% ultrajuoksua harrastavista ei omannut samaa sukunimeä kuin oma kumppani. Todella mielenkiintoista ja valtavan suuri prosentti! Mistähän tämä johtuu? Onko laji jotenkin sellainen että se poikkeaa muista lajeista? Onko se niin erokkomaista ettei uskota suhteen kestävän niin paljon että panostetaan liittoon jopa toisen sukunimi ottamalla? Onko kenties puolisoiksi tai itse juoksijoiksi ajautunut niin harvinaisen sukunimen omaavia etteivät he halua luopua omasta nimestään? Onko naimisiin meneminen tuolla porukalla harvinaisempaa kuin yleensä? Halutaanko sukunimi pitää siihen asti kunnes ura loppuu, jotta kaikki tunnistavat? Vaikka mitä mielenkiintoa asiasta heräsi ja tässä oli vain pieni määrä asioista joita jäin pohtimaan. Ero on kuitenkin selkeä jo mikäli vertaa satunnaisotannalla vaikkapa tuntemiini maratoonia harrastaviin ihmisiin. Tilastollisestihan määrä ei toki ole riittävä, mutta enpä anna sen haitata tässä ohikiitävässä teemassa. Ikinä ei tiedä mihin jännään asiaan törmää tässä elämässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti